maanantai 7. maaliskuuta 2016

Yhden tulitikun taktiikka

Hello March! Mulle maaliskuu on aina merkinnyt kevään alkua, sillä sehän on ensimmäinen kevätkuukausi. Tosin ulkona on vielä melko korkeat hanget, ihana keväinen auringon paiste oli piilossa tänään ja tulppaanitkin ovat jo aikansa lopussa, mutta silti, kevät. Siitä varma merkki on ainakin tällä hetkellä menossa oleva hiihtoloma! Vaikka mulla ei luentoja ei niin hirveästi olekaan, tehtäviä kyllä riittää, joten loma on ihan paikallaan tässä välissä. Myös siinäkin mielessä, että nurinkurisesti ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja käydä apinan raivolla seminaarityön kimppuun. Sen deadline on vasta kuukauden päästä - tai oikeastaan tässä vaiheessa vain kuukauden päässä. Olen lykännyt sen tekemistä muiden, aikaisemmin palautettavien tehtävien varjolla, mutta nyt jo tekee ihan mielikin tutustua aiheeseeni syvemmin ja käydä hommiin. Toivottavasti motivaatio ja tsemppi säilyy!


Postauksen otsikko puolestaan viittaa viime viikonloppuun, jonka vietin Kalajoella. Oli mukava aloittaa loma rennoissa tunnelmissa, kissavahtina ja talon lämmittäjänä. Porukat lähti viettämään parisuhdeviikonloppua, joten meidät värvättiin apujoukoiksi. Oli kyllä ihanaa käydä saunassa pitkästä aikaa, hoitaa kisua ja viettää viikonloppu kotosalla kollarit jalassa. Ja se, että jääkaappi on täynnä ruokaa, on aika kivaa vaihtelua! Lisäksi mamma antoi viikonlopuksi ruokarahaa, joten meidän tortilloihin riitti täytettä vaikka muille jakaa. Talon lämmityskin sujui vaihteeksi suhteellisen helposti, ja saatiin puut syttymään yhdellä tulitikulla. Kyllä me tytöt osataan tähän se haba-emoji! Sunnuntaina lähdettiin poikien kanssa laskemaan mäkeä; kunnon hiihtoloma-aktiviteetti. Oli kerrassaan hupaisaa, ja vauhdin hurma ja nauraminen sai silmät ihan vuotamaan. Toisaalta huomasi sen, ettei vanha enää jaksa; mäen ylös kapuaminen otti voimille, eikä laskut enää innostaneet, kun tiesi että jollain tapaa on päästävä ylöskin.


Sinänsä hassua, miten Kalajoki-viikonloput on muuttuneet. Ennen ne oli mahdollisuus nähdä kavereita ja käydä viihteellä, ja sunnuntait vain sujahti ohitse. Nyt ei todellakaan jaksa lähteä minnekään, varsinkaan lauantai-iltana! Toki haluan edelleen nähdä kavereita aina kun vain mahdollista, ja nytkin käytiin kahvittelemassa ja rupattelemassa. Mutta ne yömyöhään asti juhlimiset ei enää houkuttele, vaan sohvalla löhöäminen perheen kanssa vie voiton. Tosin nyt päätettiin katsoa elokuva Huikopeli, joka parodioi Nälkäpeli-trilogiaa, ja täytyy myöntää, että maailman surkein elokuva! Sen tarkoitushan on tehdä pilkkaa, mutta tällä kertaa vitsit ei olleet edes surkuhupaisen hauskoja, vaan pelkästään huonoja :D Siinä meni kyllä tunti elämästäni täysin hukkaan!


Tällä viikolla ajattelin kouluhommien lisäksi hakea töitä ja tutustua vaihtoyliopiston tarjoamiin kursseihin. Molemmat aika oleellisia ja ajankohtaisia juttuja, mutta jostain syystä jälkimmäinen innostaa vähän enemmän. Viime vuoteen verrattuna työnhakuni on sujunut siinä mielessä paremmin, että olen päässyt muutamaan haastatteluun, kun viime keväänä en päässyt kuin yhteen. Mutta jossain vaiheessa sekin alkaa tympimään, kun mikään ei vaan tuota tulosta. En jaksaisi toista kesää ilman töitä; varsinkin, kun kesälle ei oikeastaan olisi mahdollisuutta ottaa kesäopintojakaan enää. Täytyy vain pitää sormet ja varpaat ristissä, että jotain löytyisi! Vaihtojuttujen osalta sen sijaan en malttaisi odottaa, että asiat taas etenee. Sitten, kun olen päässyt tekemään enemmän juttuja vaihdon eteen, voisin koota niistä postauksen. Itse en ole googlettemalla löytänyt kovinkaan montaa yliopistovaihdoista kertovaa blogia, joten ehkä se auttaisi edes jotakuta!

Tämä maanantai on ollut kiva ja rento. Miksei kaikki maanantait voisi olla tällaisia? Ei ehkä lomapäiviä, mutta ainakin fiilikseltään samoja. Sitä odotellessa, kun maanantaikin on Monyay.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti