vauhtilaskiainen

Viime viikonlopun ystävänpäivähäät oli kyllä aika ihanat; vaan mitä muutakaan voi häiltä odottaa. En ole ennen ollut talvihäissä, ihan kivaa vaihtelua! Morsiamella oli ihana turkis?viitta harteilla, ja muutenkin häätyyli oli ihana. Ei mun tyyliseni mekko, mutta eihän sen tarvikaan olla! Sen sijaan sulhasen asustus miellytti enemmän omaa silmää, ja sain häistä muutenkin paljon vinkkeä ja inspiraatiota sinne hamaan tulevaisuuteen. Esimerkiksi pöytäkoristelut oli tosi kivoja, ja ohjelmaa oli juuri sopivasti. Myös paikka oli itse asiassa aika kiva: Haapaveden ammattiopisto, mutta juurikin pöytäkoristeilla, kynttilöillä ja muulla rekvisiitalla ruokasalista oli saatu kivan näköinen.

Häissä pääsin myös puhumaan amerikkalaisen Simonen kanssa, joka oli tullut Bostonista asti serkkunsa häihin. Oli tosi mukavaa päästä juttelemaan natiivipuhujan kanssa, on se vaan ihan erilaista! Huomasin myös, miten paljon luontevammin amerikanenglannin äänteet multa tulee kuin brittienglannin. Yliopiston pronun tunneilla opettelin kyllä brittiääntämystä ja siitä periaatteessa tykkään enemmän, mutta kun haluaa puhua nopeasti ja luontevasti, en vaan jaksa keskittyä äänteisiin niin paljon. Pitää kyllä miettiä mahdollista vaihtopaikkaa huolella siltäkin kantilta, mihin suuntaan omaa ääntämystään haluaa kehittää. Mutta takaisin aiheeseen: Simone oli tosi mukava ja kiitteli sitä, että uskallettiin mennä puhumaan hänen kanssaan. Moni nimittäin sitä arastelee kielitaidon puuttuessa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että ääntämistä tai muutakaan ei kannata turhia murehtia, kyllä se asia menee perille tavalla tai toisella!

Tiistaina oli aika jättää ystävänpäivä taakse ja viettää laskiaista! Laskiainen on opiskelijoille vähän niin kuin toinen vappu, mutta itsellä ei sitä ole jostain syystä tullut sen kummemmin juhlittua. En kyllä ymmärrä miksi: mitä olen vanhoja kuvia katsonut, päivätapahtuma Raksilassa näyttää tosi hauskalta ja illan bileet Apollossa oli kivat myös! Oltiin tyttöporukalla liikkeellä pitkästä aikaa ja varsin mukavaa meillä oli. Oltiin ostettu ennakkoliput illan jatkobileisiin, ja hyvä niin: huhujen mukana lippuja oli myyty yli 900 ja jonot olivat kuumimmillaan jo puoli yhdentoista aikaan.. Me kuitenkin vältettiin jonottamiset, kun mentiin baariin vasta puolenyön jälkeen. Ilta menikin suurimmaksi osaksi tanssiessa ja tuttuja bongaillessa, ja pitkästä aikaa oltiin ihan loppuun asti! Tosin siinä vaiheessa olikin ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan ja suosiolla nukkua kahdeksan aamun yli.

Eilen sitten vietettiin Verban omaa varjolaskiasta, sillä ei turhaan haluttu kilpailla päätapahtuman kanssa :D Väkeä tuli ihan kivasti, kun ottaa huomioon että kyseessä oli Verban tapahtuma, mutta suurin osa hallituslaisia. Vähän jännä että aina toivotaan lisää ja lisää alkoholittomia tapahtumia ja sitten niihin ei tule kukaan.. :D No, ainakin meillä oli hauskaa! Keli oli vähän kostea mutta haalareilla pärjäsi hyvin. Oltiin Lauran kanssa pyydetty iskältä meidän vanhoja pulkkia ja liukureita, ja hyvä niin, sillä vain yhdellä meidän lisäksi oli laskuväline mukana. Oli tosi mukava viettää aikaa näin ulkosalla! Lopetettiinkin juuri oikeaan aikaan, sillä pois lähtiessä alkoi sataa vettä :D

Nyt himmailenkin sitten Kalajoella. Tänä viikonloppuna vietetään Pinjan läksiäisiä ennen kuin muru lähtee vaihtoon. Ikävä tulee, mutta ensin juhlitaan ja vietetään aikaa yhdessä! Ja onhan täällä tosiaan yksi mustavalkoinan karvapallo jota oli aikamoinen ikävä. Ja tietty semmoinen kuin perhe myös, ja mitä näitä nyt on.