sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Bye 2o13

Verrattuna vuoteen 2012 alkoi vuosi 2013 aika eri lailla. Ihan perusasiatkin oli muuttuneet: eri kaupunki, eri opiskelupaikka, eri siviilisääty - mutta samat ihanat kaverit, joiden kanssa juhlin vuoden vaihtumista. Muuten tammikuu ei tarjonnut juuri mitään erikoista. Kevään kurssien mukana alkoi ruotsi, saatiin meidän opiskelijahaalarit ja aloin etsiä kesätöitä Oulusta. Pääsin myös ensimmäistä kertaa käymään Eelin kotona Sodankylässä, ja tutustuin mun ihanaan kakkosperheeseen. Uskalsin myös vihdoin laittaa Facebookiin näkyviin että olen parisuhteessa, eli vihdoin neljän kuukauden seurustelun jälkeen se oli ihan nettivirallista.


Helmikuussa olin aika sosiaalinen! Näin paljon kavereita, niin bilemeiningeissä kuin muutenkin. Juhlin Jennan synttäreitä useampaan otteeseen, ihastelin prinsessoja wanhojen tanseissa, kävin Jennin kanssa ystävänpäiväbileissä, laitoin ruokaa ja leivoin yksin ja muiden kanssa. Kiivas työnhaku jatkui ja se myös palkittiin: sain osa-aikaisia töitä oululaisesta vaateliikkeestä. Se puhelinsoitto kruunasi mun ja Eelin treffit, joita oltiin juuri silloin viettämässä. En olisi voinut olla onnellisempi, sillä tuntui että kauan mielessä ollut unelma oli vihdoinkin vähän niin kuin totta. Opiskelu vaati panostusta, mutta sen vastapainoksi maustoin arkea isommilla ja pienillä asioilla: shoppailua, hyvää ruokaa, elokuvia.


Sama homma jatkui maaliskuussa: lisää palatuksia ja deadlineja, ja lisäksi vielä sivuainekoe. Fiilikset meinasi olla vähän miinuksen puolella, joten ajatuksen suuntautui kaikkeen kaukaiseen kivaan. Piti vähän muistutella itseäni siitä hetkessä elämisestä ja siitä nauttimisesta; eihän tästä hommasta muuten mitään tule. Onneksi maaliskuuhun mahtui paljon myös aurinkoisia pakkaspäiviä ja neljän päivän viikonloppuja, sekä hiihtoloma ja pääsiäinen. Vietin laatuaikaa kavereiden kanssa, kun Milla kävi kylässä Oulussa, ja Kalajoella mentiin katsomaan porukalla Scandinavian Hunkseja. Pääsiäisenä raahasin myös Eelin kotikonnuille, ja yllättäen löysin itseni tanssimasta Dyynistä. Voi, niitä aikoja, kun vielä jaksettiin pitää jatkoja...


Huhtikuussa blogi täytti vuoden, jej! Sen kunniaksi pidin teemaviikon, jonka suurin asia itselle oli ehdottomasti videopostaus. Vaikka esimerkiksi tykkään työskennellä asiakaspalvelualalla, omassa arjessa oon aika ujonpuoleinen tapaus. Siksi tuntui että jollain tavalla pääsi ylittämään itsensä ja omat rajansa. Huhtikuu toi mukanaan toisaalta positiivisuutta ja energisyyttä, kun aurinko sulatti lumet, mutta toisaalta opiskelustressi oli suurimmillaan. Sain kuitenkin haluamani sivuaineen, ruotsin! Sitä ja montaa muutakin asiaa tuli juhlittua sekä Oulussa että Kalajoella. Lisäksi kuun lopulla alkoi wappumenot, joita olinkin jo innolla odottanut kuulemieni puheiden perusteella. Ja hauskaahan eri bileissä ja pippaloissa olikin, ja varsinkin vappuaattona, haalarit ja ylioppilaslakki päällä, oli todellinen opiskelijafiilis.



Vaikka vappupäivänä ainakin Oulussa tulikin lunta, suurin osa muistaa toukokuun varmasti ihanasta lämpöaallosta. Alkukuusta Milla tuli käymään Oulussa pääsykokeissa ja yöpyi mun luona. Loppukuusta Laura muutti kesäksi Kalajoelle, mutta sitä ennen ehdittiin nauttia lämpöisistä päivistä meidän tukahduttavassa kämpässä, syödä monta ensimmäistä kesäjäätelöä ja epätoivoisesti kannustaa Suomen jääkiekkojoukkuetta. Kesäsuunnitelmtiin tuli vihdoin vähän selkeyttä, kun selvisi että töitä riittää samassa työpaikssa koko kesälle. Toukokuussa sain muutenkin enemmän vuoroja, sillä meidän liikkeessä oli loppuunmyynti ja meininki myös sen mukainen. Työvuorojen lomassa hoitelin viimeiset tentit ja opettajahaastattelun ennen kesälomaa yliopistolta. Toukokuussa juhlin muiden tyttöjen kanssa Millan valmistujaisia Kalajoella. Lämmin ja huikean ihana kesäilta korvasi sitä, etten päässyt juhlimaan päättäreitä Kalajoelle töiden takia.


Kesäkuun alkupäivät meni töissä, mutta onneksi lämpöä riitti myös illalle, jolloin juhlittiin työkavereiden kanssa sitä että päästiin vanhasta liikkeestä eroon. Uudet tilat oli upeat, ja kävin heti avajaisissa katsomassa niitä Lauran kanssa. Myös Milla tuli jälleen kylään pääsykokeidensa takia, ja ehdinpä nähdä Jenniäkin Pannukakkutalo-treffien muodossa. Muutenkin tuli herkuteltua, sillä innostuttiin Eelin kanssa ruuanlaitosta ja kokeiltiin eri reseptejä. Molempien töiden lomassa vietettiin kahdenkeskeistä laatuaikaa ja arkea yhdessä, opittiin tuntemaan toisemme paremmin ja käytännössä asuttiin Eelin luona Toppilassa. Tavallaan tuntui että se suhteen alkuhuuma tuli takasin, sillä oltiin oikeastaan kahdestaan Oulussa eikä tarvinnut miettiä miten jakaa aika koulun, kavereiden ja toistemme välillä. Mulla alkoi kuitenkin tulla kova ikävä mun ystäviä, ja onneksi juhannuksena mentiin Eelin kanssa Kalajoelle. Rakas näki ensimmäistä kertaa Kalajoen hiekat, ja juhannus oli kerrassaan huippu: juhlittiin, syötiin, uitiin. Juhannuksen jälkeen Eelin lähti takaisin Ouluun, ja minä jäin vielä kotiin. Hengasin kavereiden kanssa ja otin kiinni menetyttä aikaa.


Parin viikon vapaiden jälkeen vuoroja tuli taas lisää heinäkuussa. Kuitenkin muutaman päivän yhtenäinen putki mahdollisti reissun Sodankylään. Oli ihana tehdä oikea kesälomareissu, vaikka en päässytkään hotelliin tai suuren kaupunkiin shoppailemaan. Näin kuitenkin poroja ja tutustuin paremmin Eelin perheeseen. Reissun jälkeen kävin allekirjoittamassa uuden vuokrasopimuksen, sillä päätettiin ryhtyä kämppiksiksi Elisan kanssa. Ensimmäinen tarjottu kämppä sattui olemaan Toppilassa Eelin naapurissa, ja päätettiin ottaa se. Intoilin muuttoa, mutta siihen oli vielä kauan. Arki tasaantui takaisin normaaleihin uomiinsa, ja nautin siitä että sain viettää sitä Eelin kanssa. Kuun lopussa sosiaalinen elämä virkistyi hetkeksi, kun Oulu täyttyi qstock-vieraista. Minäkin vietin pari iltaa alueen ulkopuolella Jennin ja muiden opiskelijakavereiden kanssa. Kesäinen Oulu näytti viimein mitä kaikkea sillä onkaan tarjota. Qstockin jälkeen pakkasin loputkin kamppeeni pahvilaatikoihin, hain uudet avaimet ja muutin Toppilaan.


Heti elokuun alussa äiti tuli auttamaan laittamaan paikat kuntoon uudessa kämpässä. Pikkuhiljaa tavarat ja vaatteet löysi omat paikkansa, vaikka Elisa vielä puuttuikin viereisestä huoneesta. Kun vakkarityöntekijät palasi töihin, omat työvuorot väheni ja vapaa-aika lisääntyi. Tehtiin Eelin kanssa kaikkea kivaa: käytiin piknikillä, elokuvissa, syömässä ja shoppailemassa. Kaipasin myös mun tyttöjä, ja lähdettiinkin kesäreissulle Keuruulle, missä käytiin myös viime vuonna. Ihanaa rentoutumista koko viikonloppu! Reissun jälkeen jäin Kalajoelle, näin muitakin kavereita, suoritin autokoulun kakkosvaiheen ja kävin vähän bilettämässä. Oulussa shoppailin oikein urakalla ja fiilistelin uutta kämppää laittamalla ruokaa Eelin kanssa. Tein vielä viimeiset vuorot ennen kuin sopimus loppui ja pääsin juhlimaan venetsialaisia Kalajoelle.


Syyskuussa Elisakin tuli viimein Toppilaan asustelemaan, ja käytiin yhdessä Ikeassa hakemassa täytettä meidän huoneisiin. Heti kuun alussa vietettiin Eelin kanssa meidän vuosipäivää, jonka kunniaksi käytiin Amarillossa syömässä. Sain lahjaksi uuden puhelimen, joka on kyllä ollut aikalailla korvaamaton! Syyskuu toi mukanaan kylmenevät ilmat, ja tietysti myös opiskelut. Englannin kurssien lisäksi kuvioihin tuli ruotsia, ja nurinkurisesti opin tunnistamaan paremmin ruotsin kuin enkun fuksit. Aamut oli vaikeita, mutta koitin hakea energiaa uusista harrastuksista zumbasta ja joogasta. Opiskelijabilekauden potkaisi kunnolla käyntiin Vulcanalia, ja toisella saralla vietettiin tupareita. Kylläpä pieni opiskelijakämppä tulee täyteen ihan muutamasta ihmisestä! Loppukuusta lähdin taas käymään kotimaisemissa Kalajoella.


Opiskelut alkoi mennä enemmän ja enemmän rutiinilla lokakuussa. Arjen lomassa kokeiltiin Eelin kanssa uusia reseptejä, ja ainakin minä odotin Verban syysexcua ihan kympillä. Reissu olikin upea, ja tutustuin uusiin ihmisiin. Excun jälkeen alkoikin Halloweenin armoton hehkutus ja odotus, asu oli päätetty jo aikoja sitten ja meikkiäkin treenattu. Niitä ennen kuitenkin kävin Millan ja Willen tupareissa ja vietin syyslomaa. Lomaviikko rikkoi sopivasti arjen rutiineita, ja kävin muun muassa keilaamassa ja syömässä perheen kanssa. Lokakuun päätti mahtava halloweenilta eli verban järjestämät mörköbileet, joiden asukilpailun Lauran poikaystävä voitti. Upea päätös illalle!


Vuoden paras kuukausi eli marraskuu synttärikuukausi alkoi Jennan ja Nikon tupareissa, joista jäi mieleen lämmin ja hauska tunnelma. Sama meno jatkui haalaribileissä, joten aika railakas kuun aloitus. Sitten vähän rauhoituin suunnittelemaan synttäreitä ja keskityin opiskeluun, ainakin yritys sen suhteen oli kova! Tutustuin myös salaattibaarin valikoimaan, ja taisin jäädä vähän koukkuun. Kävin Kalajoella bilettämässä Sannin keikalla Millan kanssa, ja vietin todellista laatuaikaa parhaan kaverin kanssa. Kävin katsomassa uusimman Nälkäpelin Lauran, Millan ja Eelin kanssa, ja rakas tarjosi lipun ja popparit synttärilahjana. Marraskuun, ja koko vuoden, kohokohta oli tietysti ne omat synttärit. Järjestettiin bileet Lauran luona, ja toisin kuin viime vuonna, tosi moni meidän Kalajoen kisuista pääsi paikalle. Synttärit oli ihanat ja lievensi ikäkriisiä. Tein instagramin ja innostuin siitä. Kuun loppu oli täynnä juhlia: ensin vietettiin verban pikkujouluja, ja liityttiin Lauran kanssa hallitukseen vähän vahingossa. Vielä kuun viimeisenä päivänä ehdiitiin juhlia Millan synttäreitä Kalajoella pienellä porukalla, mutta ilta oli sitäkin hauskempi. Samana viikonloppuna Elisa oli muuttanut pois, ja siitä lähtien asuin yksin.


Joulukuun alkaessa joulufiilis oli jo hyvällä alulla, sillä ensimmäiset tortut oli leivottu jo pari viikkoa sitten. Itsenäisyyspäiväksi matkustin Eelin kanssa Sodankylään viettämään pitkää viikonloppua pohjoisessa. Pakkasta oli paljon, poroja ei niinkään. Pikkuhiljaa aloin miettimään mitä itse haluaisin joululahjaksi, ja mitä läheiset voisivat tarvita. Ostin itselleni kalliit mutta täydelliset talvisaappaat, ja sain uuden pyörän. Vuoden toisia pikkujouluja vietin Jämsässä Eelin kavereiden kanssa, ja tutustuin vihdoin myös heihin. Reissun jälkeen vaadittiin vielä viimeiset puristukset ennen joululomaa, joka alkoi illanvietolla Kalajoella kavereiden kanssa. Ennen jouluun rauhoittumista kävin katsomassa Haloo Helsinkiä Lauran ja Millan kanssa, ja huusin äänen käheäksi ja tanssin jalat kipeäksi. Joulu oli ihana ja rauhallinen. Tänä vuonna olin Kalajoella perheen kanssa, söin hyvin, katsoin elokuvia ja paijasin kissoja. Pyhien jälkeen käytiin moikkaamassa iskää ja isovanhempia, ennen kuin palattiin takaisin Kalajoelle uuden vuoden juhlintoihin. Vihdoin pääsin myös halaamaan omaa rakasta, ja vuoden vaihtuessa sain pusun juuri oikealta henkilöltä.


Vuosi 2013 toi paljon uusia muistoja. Päällimmäisenä mielessä on työpaikka, ensimmäinen opiskelijavappu, kesä erossa ystävistä, poikaystävän perheeseen tutustuminen, toisen opiskelijavuoden aloittaminen, synttärit, Haloo Helsingin keikka ja uusi vuosi. Vuoden aikana tuntui, että muutuin koko ajan enemmän oululaiseksi. Kesällä siitä tuli osoitteenmuutoksen yhteydessä ihan virallista. Nykyään Oulussa vain on melkein kaikki mitä tarvitsen. Mun mielestä kuluneen vuoden keskeisiä teemoja omalla kohdalla oli kasvaminen ja vakiintuminen. Kalajoelle on aina kiva mennä, mutta jo viikonlopun aikana alkaa kaivata sitä omaa rauhaa ja omaa sänkyä. Kai sekin on sitä kasvamista. Työpaikka toi omalta osaltaan vastuullisuutta. Hain töitä lähinnä kesää ajatellen, mutta eipä se keväällekään lisäpaineita liikaa tuonut. Kun selvisin haastattelusta ja myyntikokeesta, tuntui että ylitin itseni. Sitä korostin myös opettajahaastattelussa; sitä miten oon muuttunut siitä lukion päättäneestä tytöstä. Silloin en uskaltanut hakea opettajalinjalle, mutta jo lukion jälkeinen kesä muutti mua aika paljon. Tämän vuoden aikana oon saavuttanut tietynlaista vakautta suhteessa omaan itseen. Samanhenkisten ja rentojen ihmisten joukossa alkaa itsekin rentoutua, ja aloittaessani toista vuotta yliopistossa oli oikeastaan aika jännät tunnelmat. Silloin jo tiesin asioista ja rutiineista, ja pääsin myös tutustumaan uusin ihmisiin joilla ei ollut ennakkoluuloja minusta. Tavallaan vuosi toi mukanaan uusia muutoksia, mutta tavallaan ne muutokset oli enemmänkin tasapainottavia. Tällä hetkellä tuntuu että pyyhkii aika hyvin, ja innolla odotan mitä tämä vuosi tuo. Mielessä on pieniä hiljaisia toiveita ja mahan pohjassa kiva kutina; hyvä vuosi tästä tulee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti