Heissan, rentoa sunnuntaita kaikille! Viikonloppu meni kyllä taas aivan liian nopeasti ja oli oikeastaan aika kiva. Tentin jälkeen tuli päälle helpottunut olotila: taas yksi hidaste takana ja kesä himpun verran lähempänä. Oli kiva pitkästä aikaa käydä yliopistolla syömässä, vaikka mun feta-kasvispiirakka olikin aika kärähtänyt :D Oikeastaan harmittaa, etten ole enempää ehtinyt Unirestan ruuista nauttia, koska sen tarjoamat murkinat on kuitenkin hyviä ja tosi edullisia, ja itse asiassa aterian hinta laski uuden vuoden jälkeen kymmenen senttiä. Varsinkin jos asuu yksin, yliopistolla syöminen tulee halvemmaksi kuin kokkailla usein itse. Massut täynnä tultiin Eelin kanssa ruokalevolle tänne meille ja kinasteltiin koko loppuiltapäivä siitä, kumman luona ollaan viikonloppu.. Lopulta päädyttiin pyöräilemään vaarallisenkuuluisaan Toppilaan, koska siten meillä oli käytössä kaksi tietokonetta :D Tai totta puhuen Eeli pyöräili ja minä nautin kyydista tarakalla ja katselin maisemia!
Lauantaina olin pahalla päällä melkein koko ajan, koska piti kirjoittaa essee. Onneksi Eeli on tosi hyvä runoissa ja kirjallisuudessa ja sellaisessa, ja yhdessä kerättiin asioita ylös. Lopulta essee valmistui parissa tunnissa, ja ihan itse sen kirjoitin! Tosin motivaatiotekijöitä tarvittiin alennuksesta ostettujen munkkien ja kaakaon muodossa. Ja taas yksi Lostin kausi on finito, on se kyllä hemmetin koukuttava. Sunnuntaina nukuttiin melkein yhteen ja yöpuvussa tai oikeastaan alusvaatteissa :D hengailin siihen asti, että Eelin kämppis tuli yhtäkkiä kotiin - vanhempiensa kanssa. Eeli meni reippaana morjestamaan niitä, ja mitä minä tein? Piilottelin huoneessa, aika hyvän ja fiksun vaikutelman onnistuin antamaan edes tapaamatta ketään. Illemmalla pääsin nauttimaan kahdesta vähän erilaisesta kyydistä, joista myös seurasi hiukan erilaisia oireita: pyörän tarakka sai pepun turraksi, kun taas audin tasainen kyyti aiheutti tärisevät ja nihkeät kädet koska minä ajoin. Iskän Audia. Toista kertaa elämässäni.
Äiti täytti perjantaina vuosia ja puhuttiin tietty puhelimessa silloin. Mamma kertoi, että suunnitelmissa on syödä kakkua jonka Laura oli täyttänyt. Mulle tuli hirveä koti-ikävä, eikä ikävä vaan kotia vaan kaikkea sieltä. Puhelun jälkeen aloin itkeä, ja aina kun luulin että nyt kyyneleet loppui ja katsoin Eeliä silmiin, se alkoi uudestaan. Mutta ei ne enää silloin johtuneet niinkään surusta, vaan siitä että uskaltaa itkeä niin että ripsiväri leviää ja räkää valuu. Eikä se haittaa.
Huomenna Milla tulee mun vieraaksi yhdeksi yöksi pääsykokeiden takia. Ajattelin laittaa kullanmurulle joitain hyvää ruokaa ja myös esitellä yliopiston ravintoloiden ruokalistoja. Jos, tai siis kun pääsykoe menee hyvin, on ihan olennaista palkita itsensä pienimuotoisella shoppailulla, ja minähän olen tietysti vapaaehtoinen seuralainen! Ensin pitää kyllä siivota tämä luukku että kehtaa edes oven avata.. Tsemppiä kaikille ensi viikkoon, mullakin on viimeiset tunnit! Moix<3
I am in love with what we are
Not what we should be
And I am, I am starstruck
With every part
of this whole story
Kesha: Animal
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti