sunnuntai 28. lokakuuta 2012

He tapasivat joka viikko ja paransivat maailmaa

Aurinkoista sunnuntaita! Väsymys, kipeät jalat ja leima ranteen sisäpuolella vanhasta tottumuksesta - taisin olla eilen viihteellä. Viime postauksessa antamani informaatio osoittautui virheelliseksi, sillä sainkin vapaaillan kuskin hommista. Lauran poikaystävä Pirkka-Pekka suostui ystävällisesti kyyditsemään meidän illan kokoonpanoa eli minua, Lauraa ja Millaa. Kerrankin saatiin kaikki kolme riehua yhtä aikaa; useimmiten minä tai Laura on ollut kuskina. Tokihan tänäkin syksynä ollaan kaikki otettu kuppia yhtä aikaa, mutta baariin asti ei olla päästy. Eilinen oli oikeinkin mukava poikkeus!


Milla oli lauantaina vielä Helsingissä, mutta tuli kotiin kuitenkin ihan hyvissä ajoin illalla. Minä ja Laura laittauduttiin aluksi kotona, mutta pian siirryttiin kylälle lillamillan lukaaliin. Yritettiin täydentää syksyn kuvasaldoa, mutta yritykseksi se jäi, sillä raskausmahat pyrki esiin joka kuvassa.. Muuten oli aika nostalginen fiilis ja tuli ihan "vanhat ajat" mieleen, kun musiikkinakin oli viime kesän hittibiisejä. Good times, good times. Hoilattiin tuttujen kappaleiden mukana täysiä autossa, ja vielä monta kertaa isommin Dyynissä. Ja kyllä, tiedän että oon ihan naurettavan näköinen kun tanssin aina aika tunteella ja laulan samalla, mutta pokka pitää! Ei sitä kannata välittää muiden mielipiteistä tai huolehtia siitä, miltä näyttää. Siellähän on sitä paitsi pimeää! Voin myös lämpimästi suositella kaikille tennareita baarikengiksi: paljon mukavammat jalassa kuin korkkarit okei mulle tuli rakko mutta ne oli edelleen ne uudet kengät ja jaksaa tanssia pidempään. Eikä tarvitse pelätä sitä humalaista hoipertelua tai oikeastaan sellaisen vaikutuksen antamista. Oulun baareissa tennarit on aika yleinen näky, mutta trendi ei ole näköjään kantautunut tänne Kalajoelle asti ja välillä tuntui että erotun joukosta kenkävalinnallani :D


Illan esiintyjä oli Heli Kajo. Pieni ja kaunis nainen, joka tekee upeita sanoituksia biiseihin. Tykkäsin myös Helin live-esiintymisestä, kuulosti ehkä jopa paremmalta kuin levyllä. Me katsottiin melkein koko esitys, mutta ihan loppuvaiheessa mentiin kuitenkin tanssimaan alakertaan; tanssittua tulikin illan aikana hurjan paljon. Kellon lähestyessä kolmea päätettiin reivata täysillä loppuun asti ja poistua paikalta hitaiden alkaessa. Rauhallisempia kappaleita ei kuitenkaan ruvennut kuulumaan, ja syykin selvisi meille kahdelle blondille ja yhdelle piiloblondille: kelloja oli siirretty taaksepäin.. Päätettiin poistua takavasemmalle eli kotiin ja nukkumaan.


Tänään heräsin kun puhelin soi: iskä ilmoitti että skootterin ostaja tulee muutaman tunnin päästä. Nyt siis rakas Piaggio alias Pixu on uudessa kodissa, jossa siitä varmasti pidetään hyvää huolta ja sitä ulkoilutetaan säännöllisesti. Muistelen lämmöllä yhteisiä kilometrejämme, Pixu oli tukeva ja varma ajopeli. Siinä missä se ennen tarjosi kyydin paikasta A paikkaan B, nyt se turvaa meille taloudellisen toimeentulon talven yli. Kiitos <3 Muita sunnuntain merkittäviä tapahtumia on kunnallisvaalit ja kävin itsekin äänestämässä. Oon siis edelleen kirjoilla Kalajoella ja äänestin tietysti kalajokista ehdokasta. Vaikka en ole mitenkään kiinnostunut kunnallispolitiikasta tai politiikasta yleensäkään, en halua osaltani laskea muutenkin matalaa äänestysprosenttia. Ja kun äänestää, on ainakin yrittänyt vaikuttaa ja on myös oikeus valittaa asioista :D Koska en koe politiikkaa mitenkään läheiseksi asiaksi itselleni, annoin ääneni henkilölle enemmänkin kuin puolueelle. Nuorten naisten pitää äänestää nuoria naisia ;)

Illalla suuntana olisi taas Oulu ja paluu opiskelujen pariin. Ajattelin käyttää kuukausittaisen tulostuskiintiöni loppuun ja hommata merkin fuksipassiin. Merkinnän taitaa saada myös torstain Halloween-bileistä: tiedossa on siis naamiaiset! Kameraa ei voi jättää kotiin ;)

He kävelivät kaduilla Barcelonan
ja nainen ymmärsi
millaista oli olla
rakastunut, hölmö ja kerrankin kaunis
Heli Kajo: Barcelona 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti