maanantai 9. huhtikuuta 2012

I said it 'cause I can

Tänä pääsiäisenä söin suklaamunia, ihailin isoa täysikuuta, juttelin hyvän ystävän kanssa pitkästä aikaa, nauroin niin että vatsalihakset tuli kipeäksi ja silmät vuosi vettä, järjestin leffaillan jonne oli pukeutumiskoodi, söin herkkuja ja tulin ähkyyn mutta jatkoin silti syömistä, ikävöin lomamatkalle lähtenyttä ystävää, valokuvailin, tiskasin ja siivosin, murehdin ylioppilaskirjoitusten arvosanoja ja yliopistojen pääsykokeita, annoin trulleille virpomispalkkaa, nukuin pitkään ja valvoin myöhään, surin nilkuttavan fasaanin puolesta, löysin täydellisen mekon ylioppilasjuhliin, en tänäkään vuonna maistanut mämmiä, vaihdoin puhtaat petivaatteet ja nukahdin niiden tuoksuun, poltin kevään värisiä kynttilöitä ja unelmoin kesästä.


Kindermunia on tullut syötyä harvinaisen paljon. Kindermunissahan on joka vuosi joku sarja, jota kerätään ja tänä vuonna kerättiin Barbapapa-hahmoja. En voi riittävästi kuvailla sitä tunnetta, kun sain koko sarjan pääjehun, pinkin Barbapapan eli sen oudon muovailuvahaperheen isän! Innostuin niin paljon tuosta hahmosta, se on upea! Kun sen käsistä pukkaa, se pyörii ja keinuu mutta ei kaadu. Siis ei kaadu, se ei voi kaatua sen ovelan muotoilun takia, ihan mahtavaa : D Kaiken lisäksi mun ystävä sai Barbamaman, Barbapapan puolison eli perheen äidin, ja saatiin yhteiskuvia!


Pitkäperjantai menikin tuon edellä mainitun ystävän seurassa. Juteltiin, juteltiin ja juteltiin sekä laitettiin ruokaa. Ihan parasta.

Kaikki kuulevat, mitä sanot.
Ystävät kuuntelevat, mitä sanot.
Parhaat ystävät kuulevat senkin, mitä et sano.
-tuntematon


Lauantaina trullit oli liikkeellä. Meillä kotona kaikki naiset on aika hitaita herääjiä, yöpuvut päällä hengaillaan aina puoleen päivään asti. Vaikka oltiin varauduttu trullien tuloon, silti ensimmäisten koputtaessa ovelle paniikki iski talon sisällä: avaa sä, eiku mee sä, mut mulla on yöpuku päällä ja hiukset pystyssä, avatkaa nyt joku!


Lauantai-iltana järjestettiin kavereiden kanssa leffailta. Pääsiäisen kunniaksi sisään pääsi vain, jos noudatti pukeutumisohjeita: päällä piti olla jotain keltaista, oranssia tai vaaleanvihreää. Vaihtoehtoisesti sai pukeutua myös esimerkiksi tipuksi tai noidaksi. Ruuan ja herkkujen kohdalla noudatettiin myös samaa kaavaa: kaiken tarjottavan tuli olla värikoodin mukaista tai jollain muulla tavalla liittyä pääsiäiseen. Kuvia ei tullut otettua kauheasti, mutta tässä muutama hurmaava asukokonaisuus!

Takki löysi uuden kodin!



Kuva: http://joeymoviechallenge.files.wordpress.com/2011/12/juno_1024x768_wp031.jpg
Varsinaiset pääsiäispäivät yksi ja kaksi on mennyt kotona ollessa - ja syödessä. Tätä ruokamäärää pohtiessa ei voi olla ajattelematta, että se paasto vois joskus olla ihan hyvä idea. Äiti on pistänyt parastaan kalenterin molempina punaisella merkittyinä päivinä. Syömisen vastapainoksi oon tietysti yrittänyt lenkkeillä melko vaihtelevalla menestyksellä. Keväisten ilmojen ansiosta oon myös alkanut kaivata entistä harrastusta, pesäpalloa; kevään ensimmäisiä ulkotreenejä, harkkojen jälkeisiä jäätelöhetkiä, helteisiä treenejä hiekkapesiksen muodossa. Ehkä vielä joskus!


Blogiin asti päätyi kuitenkin kuva siitä kevyimmästä ruokalajista
Lika a Boss -lenkkeilijät
Tässä kuva löytämästäni yo-mekosta. Itse asiassa olin jo vakaasti valinnut erään toisen mekon samaiselta sivustolta, mutta kun selailin valikoimaa uudestaan läpi, huomasin kyseisen yksilön ja se oli menoa sitten. Lisäksi löydettiin Lauralle mekko, joka sopii hyvin yhteen tämän mekon kanssa! Sitten vain ottamaan mitat, tilaus menemään ja peukut pystyyn sen puolesta, että mekot ehtii perille ajoissa!
Kuvat: promgirl.com


Like a Boss-lenkkeilijä moikkaa lukijoita!
But someday
I will find my way back
To where your name
Is written in the sand

Simple Plan ft. Sean Paul: Summer Paradise

-isomeeri

2 kommenttia: